Kemijärveltä lähdin pikaisen kauppakierroksen jälkeen kohti Sodankylää. Aluksi tuntui, kuin pyörä olisi protestoinut kuukauden seisokkiaan. Se nitisi ja paukkui, rutisi ja nahisti, eivätkä vaihteet tahtoneet asettua. Lepyttelin sitä pienillä puheilla ja kirouksilla ja parinkymmenen kilometrin jälkkeen olimme taas kavereita. Sivumyötäinen vain humisi kun kulkurini rullasi maantien pintaa.
Ensimmäinen päivä oli tarkoituksellisen lyhyt. Poikkesin Pyhätunturin lähelle yöksi, vaikka jalat olisivat vielä tahtoneet jatkaa matkaa ja mieli yritti hieman kapinoida. Matkalla minut oli pysäyttänyt seitsemänkymppinen äijä, joka tahtoi kertoa omasta pyörämatkastaan ja kohtaamastaan pyöräilykulttuurista. Tarjosi sisu-pastilleja, näytti valokuvia ja oli onnellisen ylpeä poljettuaan paremmalla iällä Savukoskelta Jokelaan. Hieno suoritus ja arvoisensa tarina, mutta en tainnut olla parhaalla vastaanottopäällä. Sen verran kuitenkin miehen hifistely ja kuntointo vaikuttivat, että melkein häpeilin varusteitani ja telttapaikalla sitten kuljettua matkaa. "Pöljä, typerän muotokeskeinen minä", puhisin joen rannassa, kun katselin pikkuisten hauentumppien, salakoiden ja muiden sinttien elämää virran reunalla. Kukin tavallaan aikansa mukaan. Joku päivä minä tuon todella sisäistän.
Toinen pyöräilypäivä kuluikin sitten täysin vanhan kaavan mukaan. Ylämäki, alamäki, renkaiden surina ja maisemien tähyily. Persus kaipaa taas totuttelua satulaan, mutta muuten meno oli mukavaa. Pelkosenniemellä pysähdyin apteekkiin ja kahville. Katselin hetken pienen kylän ukkoja huoltiksen terassilla ja osuuspankin kävijöitä ladoineen. Nättiä, nostalgista ja pilvenrepaleiden alla hieman surumielistäkin ajan kulkua. (Oma hämmentävä vaikutus oli myös Andy patsaalla puoliksi puretun torin keskellä.) Vain hetken pysähdys ja kylläisenä taas matkaan. Tiedä vaikuttiko edellisen päivän kohtaaminen ja aatokset, mutta niin mukavaa kulku oli, että lopulta tulla pöllähdin tänne Sodankylään ennen kuin oikein huomasinkaan.
Sääli sinänsä. Ajatus oli olla yksi yö vaarankupeessa ennen tänne tuloa. Ei vain näkynyt houkuttavaa paikkaa (mikähän siinä on, että jokainen pikku sivutie osoittautui kaatopaikaksi?), joten vaaran huminan sijaan päädyin kuuntelemaan kansaivälisen opiskelijaryhmän illanviettoa leirintäalueelle. Porukka oli metsätieteilijöitä (?) ja kulkenut kaksi viikkoa ympäri suomea. Toissapäivänä kävivät patikoimassa pyhällä ja alkoivat sitten viettää toiseksi viimeistä iltaansa. Mietin hetken osallistumista heidän nuotiorinkiinsä. Se kuitenkin jäi. Sosiaalisuuskiintiö on hetkeksi totaalisen täysi. Päädyin siis kuuntelemaan telttakankaan läpi keskusteluja, useamman kansallisuuden lauluja ja nuorten niin kansainvälistä tapaa korvata sanat kiljahduksin ja huudoin. Lauluja, varsin bulgaarien lurituksia olisi kuunnellut enenmänkin. Kauniin heleät neidot yössä. Sen sijaan espanjalaiset ja skandinaavit herättivät vision käsikranaatista nuotiopiirissä. Mietteistäni huolimatta nuoriso lauloi ja juhli kuin nuoriso laulaa ja juhlii. Hassuttelua, sanaleikkejä ja matkaromansseja, itseasiassa aika siistiä iloa äänestä huolimatta.
Aamulla huomasin porukan olevan lähdössä. Huokasin helpotuksesta. Olin varannut telttapaikan kahdeksi yöksi, mutta toista juhlayötä en olisi jaksanut kuunnella. Otin kaksi yötä, koska ajattelin viettäväni oikean matkailijan kyläpäivän museoineen ja ravinteleineen. En kuitenkaan viettänyt. Olo on edelleen uupelo työrupeamasta ja mieli vain katselee etäältä. Siksi eilinenkin kului kyläkierroksen jälkeen lähinnä teltassa lukien ja mietteitä rustaillen. Illalla helpotuksen huokaus osoittautui ennen aikaiseksi. Nyt rinkiin istuivat karavaanarit humaltumaan.Nätisti hekin olivat. Väkeä Norjasta, Saksasta, Ruotsista, Italiasta ja tietenkin Suomesta. Kuuntelin taas kärpäsenä tuntemattomien kohtaamista. Mukavan välittömän tuntuista, lyhyitä elämänkertoja, yhteishenkeä illan verran. Mukavinta oli kuunnella Meän -kielistä naista. Vieras ja silti kotoinen kielen leikki.
Tänään kohti pohjoista ja kauas leirintäalueista. Aika kadota sulattelemaan kulunutta rupeamaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti