Pouta tuli. Elo teltassa on taas kuin hotellissa makoilisi. Myös kuulaus palasi. Viime yönä katselin tähtiä pitkälle aamuun ja hengitys höyrysi. Ei aivan pakkasta, mutta nollan lähellä. Raikkaus puhalsi viimeisetkin töryt rinnan sisältä.
Jäniskosken töyräällä olen istunut ja antanut tunteiden tulla ja mennä. Vaikka tiesin matkalle lähtiessäni, että reisulla käydään elämä läpi, niin en uskonut kokevani tällaista uudelleen arviointia ja mönttiä sisälläni. Kuusirajan ylitys, tarinat, joihin olen törmännyt, mystinen Saamen maa, mistä kaikki on tuntureiden takana. Ne saivat elämän repeämään. "Kaikki uusiksi, kaikki uusiksi", huusi mieli ja loukkasi sitten kaikkea entistä ja pyhää. Ennen kaikkea kihlattuani, joka elää ja vaeltaa siellä jossain sydänmaiden tuollapuolen. Epäilin suhdettamme, epäilin kaikkea tässä ja tulevaisuudessa ja totta kai syy oli muualla kuin itsessä. "Minussa on voima ja valta, minussa on erämaa!" "Muut matakoon muualla, poissa jaloista!"
Sanoin sanoja, joilla ei ole totuuspohjaa. Yritin itsepetoksella ja ylpeydellä karkuun sielun möyrinää. Olisin ehkä onnistunutkin, jos en olisi istunut erämaassa ja vapaan kosken kaverina.
Juutua kohisi ohitseni ja sen mukana eloni, tekoni ja toiveeni. Aamun udusta illan siniseen valoon se kuohui ja vielä pimeydessä, leiripaikalla, sen pieni sivujuonne, "toukopuro" pulisi ajatonta totta. Koeta siinä puoliurbaanina pullistella ja pyristellä, kun toinen väsymättä kuuntelee ja toteaa sitten, että mälise mitä mäliset, näin on rauha ollut jo tuhat tuhatta vuotta ja näin aikasi virtaa. Kuohuja koskessa, rauhaa suvannossa, kaikki samaa vettä.
Viimeinen sinetti asettumiselle oli pikku myyriäinen, joka Jäniskosken keittopaikalla pyöri jaloissa ja yritti jopa saapasta pitkin syliin. Vikkelä vesseli ja utelias pikisilmä. Kun olin rauhakseni ja hillitysti, se natusti tyytyväisenä pudottamiani puurohiutaleita. Vähänkin äkkinäisempi liike ja vilpertti hävisi kuin salaman lyömänä. Tuli aika pyytää (taas) anteeksi rakkaalta ja katsoa sitten nöyrän tyytyväisenä tulevaisuuteen. (Ja mikään ei ole mukavampaa kuin saada oma kimpoilu ja hermoilu anteeksi.)
Kovaa koulua, mutta hyvää oppia ja taas olemme askeleen lähempänä kotipesää.
Ennen kotipesää on kuitenkin edessä kaikenlaista. Varmasti sielunmyrskyjäkin, mutta myös uusia maisemia. Ruotsin reissu peruuntui, mutta Norja on varma. (Ruotsiin en lähde, koska kyyti sinne järjestyisi "Saamelaispostin" kautta, mutta paluu ei. Ja minun on oltava täällä ensiviikonloppuna ottamassa vastaan kotipöllöstäni. (Lähdemme Lemmenjoelle viikoksi.)) Norjaan lähden sitten, kun Puolan toveri on käynyt. Sitä odotan mielenkiinnolla. Paikka on aivan pohjoisessa, niin pohjoisessa, että perillä tietää olevansa, kun "kulkee pohjoiseen niin pitkälle, että putoaa mereen". Maisema kiehtoo, paikan ihmiset kiehtovat ja myös se, että homma on tietynlaista sosiaalista hyvää. Kyläpahasen muksuille mahdollisuus ratsastaa merkitsee paljon ja sitä myötä se merkitsee paljon paikan aikuisillekin. Siellä on kuulemma myös mahdollisuus ansiotöihin kalastajien kanssa. Se ei ole vähän se.
Tulevan viikon vietän lähimetsissä. Kuvaan ja käyn täällä kylillä, ehkä myös karhumetsällä paikallisen ukon kanssa. (Hänellä pyssy, minulla kamera.) Saa nähdä tuosta. Lähinnä odottelen kihlatun tuloa ja mikä täällä odotellessa. Luonto antaa seuraa ja tekemistä, mutta myös paikalliset, joiden kanssa olen alkanut tulla pikkuisen tutuksi. On jo muutama, joiden kanssa morjenstaa raitilla ja on toki Ivalon ja Saariselän asujaa, joita täällä silloin tällöin pyörii. Vähässä ajassa paljon. (Eilen törmäsin metikössä entiseen kulovartijaan, joka aikanaan vietti kesänsä tunturin päällä. Osti sitten palkkarahoilla mopetin ja pääsi pidemmälle ansioon. (Lopulta tie vei Tampereelle ja vasta eläkkeellä takaisin.) Tulistelimme hetken ja ukko kertoi kulovartijan töistä ja venäläisistä sotavangeista, jotka savotoilla sodan aikaan huhkivat. Ukko tykkäsi muistella ja minä kuunnella. Näin lapasenheilutuskaverit löytyvät. Ja toden sanoin täällä pääsee jutulle hyvin helposti. Varsin nyt, kun huhu töitä kyselevästä etelän "hullusta" on kiertänyt. Sisäpiiri on sitten toinen juttu.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti